Aanaan jiillee moggasa maqaa jiillee dhummuugaa jedhu kana argatte maqaa jiraattoota aanichaa shanan jiillee fi suubbaa dhummuugaa jedhurraa yoo tahu jiillees tahee dhummuugaan maqaa abbootii ummata Oromoo aanicha keessaa jiraachaa jiranii akka tahe seenaan manguddootarraa argame ni mul’isa.

Aaanaan kuni moggaasa Kanaan kan waamamuu jalqabe bara mootummaa DARGII ijaarsa sirna aanotaafi godinoota yeoo sanii keessatti yoo tahu kutaa bulchinsa shawaa Kaaba “awraajjaa” Yifaatifi Dhummuugaa aanaa Efreraataafi Jiillee” jedhamu keessatti akka tahe seenan barruulee adda addaa fi afaaniffaan jiru ni mirkaneessa.

Aanaa jiillee dhummuugaa maqaa amma ittiin waamamu jiillee dhummuugaa kobaatti mataa of dandahee kan argate bara bara 1986 A.L.I. xumura irratti aanaa efraataa jiille jedhamurraa adda bahee mataa of dandahee yeroo dhaabbateedha. Magaalaan guddoon aanichaas magaalaa sanbatee taatee hundoofte. Bara 1987 gaafa godinni bulchinsa saba Oromoo mataa of dandahee dhaabbatu immoo aanaa arxummaa fursii ture waliin walitti makamuun aanaa arxummaa jiillee jedhamuun hamma bara 1993tti waliin turan.

Bara 1993 xumura irratti aanaa arxummaa jiillee irraa fottoquun akka haaraatti mataa of dandahee maqaa har’aa jiillee dhummuugaa jedhu kana argatee dhaabbate.

Amantaa fi afaan

Aanicha keessatti %95 afaan Oromoo %5 afaan amaaraa kan dubbatamu yoo tahu ummata aanicha keessaa jiraatan keessaa %99 amantaa isilaamaa fi %1 amantaa adda addaa kan hordofan akka tahe ragaalee ni mul’isu.

Aanaan jiillee kan argamtu naannoo amaaraa bulchinsa godina saba Oromoo keessatti gama kaabaatiin aanaa arxummaa fursee,gama kibbaatiin aanaa qawatii fi bulchinsa m/shawaa Roobitiin, gama dhihaatiin aanaa Efraataa Gidimiifi aanaa qawatiin gama bahaatiin aanolee naannoo affaar aanaa haddala eelaa fi aanaa sammuu roobitiin daangeffamee kan argamu yoo tahu magaalaa guddoo biyyattii Finfinnee irraa gama kaabatti km. 265 fagaatee daandii guddaa gara magaalaa Dasee deemu irratti argama. Magaalaa guddoo naannoo Bahirdaar irraa gama bahaatin km. 765 fagaatee kan argamu yoo tahu magaalaa guddoo teessoo godinaa taate magaalaa kamisee irraa gara kibbaatti km.63 fagaatee argama.

Haala qilleensaa fi teessuma lafaa

Haalli qilleensaa aanichaa %97 gammoojjii yoo tahu %3 immoo badda-dareedha. Hoo’ina qilleensaa yeroo ilaallu gad-aanaan 0c.24 olaanaan 0c33 dha. Hammi baay’ina roobaa aanichi waggaatti argatu ml. 2000---ml2600tti akka tahe ragaaleen haala qilleensa aanichaa ni mul’isu. Yeroon roobaatiis arfaasaa fi ganna yoo tahu yeroon gannaa waxabajjii hanga fulbanaatti kan turuufi yeroon arfaasaa immoo gurraan-dhalaa hanga eblatti kan turuudha. Olkaa’iinsi lafni aanicha sirrii galaanaa irraa qabu m500—700 akka tahe tilmaama. Bal’inni haguuggii lafa aanichaa hek 88,256 yoo tahu haalli teessuma lafaa hek.31,052 hallayyaa fi hek. 57,204 lafa diriidha. Kana keessaa hek. 12,000 qotiisaaf kan oolu yoo tahu 25,280 bosonaan haguuggamee argama.

Baay’ina ummataafi haala jireenyaa

Akkaataa ragaan istaatiksii biyyaa bara 1997 lakkofsa ummataa geggeeffame ibsu irratti hundaawudhaan baay’inni ummanni aanichaa har’a irra gahe yeroo ilaallu dhi 65873 dub 67479 id=133,352 jedhamee tilmaamama. Ummata kana keessaa

Gama barnootaatiin aanichi bara mootummoota gonfoo irraa kaasee baay’ee duubatti hafaa kan ture yoo tahu yeroo ammaa kana garuu manneetii barumsaa sad.2ffaa 3, mana barumsaa 1---8tii 46 akkasumas KG 1 dabalatee manneetii barumsaa 50 keessatti barattoota 20,264 barsiisaa jira.

Gama haguuggii barnootaatii yoo ilaallu barattoota 26,364 baratuu qaban keessaa barattoota 20,264 barachaa jiraniifi dhaabbilee barnootaa argamuu qabaniin walbira qabnee yoo ilaallu %77 irratti argama.

Gama fayyaatiin aanichi dhaabblee fayyaa keessumattuu buufataalee fayyaa afur qabaachuu qabu keessaa afranuu kan qabu yoo tahu qarmammee fayyaa 20 qabaachuu qabu keessaa 19 kan qabuuf I walumaagalatti waliingahiinsa fayyaa akka walii galaatti kenniinsa tajaajilaa fi argamsa ogeessotaa dabalatee haguuggiin fayyaatiin %86 irratti argama.

Gama bishaan dhugaatiitiinis walqabatee aanichi dhaabbilee 218 qabatee haguuggii bshaan dhugaatiitiin gara %63 irratti argama.

Lafni callaa qamadii, muduraa fi kuduraa ni baasa.

Horaan nyaata, galii fi aadaa ni jabeessa.

Lafni gabbataa, bishaan fi qabeenya uumamaa hedduu qaba.